Katseessani kirkas valo
matkaan läpi autiuden.
Kenttä taistelun taakse jäänyt
vain toistaa vaimeita kirouksiaan.
Veljeni ja viholliseni;
ei kukaan heistä sano sanaakaan.
Miekan terän tunsin rinnassani,
nyt kuulen kutsun Tuonelan.
Sade huuhtoo tuhot taistelun,
vereni virtaansa vie.
Alla tähtitaivaan pohjoisen
vaan en (enää) päällä maan...
Turhaan pelkäisin saapumista
kuolemattomien keskuuteen.
Käsi kädessä ikuisuuden
hyppään reunalta tyhjyyden.
[English translation:]
[AS ETERNAL]
With a bright light in my eyes
I travel through this desolation.
The field of battle left behind
repeating its muted curses.
My brothers and foes;
none of them speak a word.
I felt the blade in my chest,
now I hear the call of Tuonela.
Rain washes the destruction of the battle,
carries my blood in its streams.
Under the stars of the northern sky
but no more on the earth...
Needlessly I feared my arrival
to the company of the immortal.
Taken from AlbumSongAndLyrics.comHand in hand with infinity
I leap off the edge of the void.